Kuvaus
Kestävät Suomen liput veneeseen tai somistuskäyttöön. Tuotteet valmistetaan laadukkaasta polyesterikankaasta – tämä takaa tuotteen kestävyyden tuulisissa olosuhteissa. Pienimmissä lipuissa (33×54 cm ja 44×72 cm) on narulenkit vasemmassa reunassa. Isommissa lipuissa viimeistelynä on narulenkki vasemmassa yläkulmassa, ja naru vasemmassa alakulmassa, jolloin lippu on helppo kiinnittää siististi.
Lisätietoja venelipuista löydät täältä.
Suositus lipun kooksi ja tangon pituuden valintaan.
Tuotteiden toimitusaika on 2 – 5 päivää.
Veneliput ja perälippu
Suomalaisen veneen perässä käytettävä Suomen lippu voi olla joko kansallislippu tai veneily-yhdistyksen lippu, niin kutsuttu veneseuralippu. Veneseuralippu on kansallislipun veroinen Suomen lippu ja sitä tulee kohdella samalla arvokkuudella. Veneseuralipun käyttöoikeuden myöntää kukin veneseura rekisterissään oleville vuosittain katsastetutuille veneille. Suomen lippua ja veneseuralippua saa merilain mukaan käyttää veneen perälippuna, jos vene on yli 60-prosenttisesti suomalaisessa omistuksessa.
Uusi pursilippu merkkeineen hyväksytetään ensin Suomen purjehdus ja veneily ry:n Lippukomitealla, joka tarkistaa sen ja laatii siitä heraldisen selityksen. Tämän jälkeen merkki lähetetään Kansallisarkiston heraldiselle lautakunnalle heraldisuuden lopulliseksi varmistamiseksi. Lopuksi Liikenteen turvallisuusvirasto tekee asiasta lopullisen päätöskirjelmän, ja lähettää päätöksen anojalle.
Veneliput – paikka ja koko
Veneen arvokkain paikka on sen perä. Niinpä perälipun tulisi muita lippuja ja viirejä suurempana olla perässä olevassa 10 – 15 astetta kallistetussa lipputangossa. Satamassa se on aina mahdollista ja useimmissa venetyypeissä lippu sopii perätankoon myös merellä. Silloin tangon tulee olla sellaisessa paikassa, ettei lippu häiritse perävalon näkymistä eikä se pääse likaantumaan. Jos lippua ei kulussa voi pitää perätangossa, voi sitä pitää
• ketsissä ja joolissa mesaanimaston huipussa,
jossa on usein sitä varten sopiva jatke
• kahveli- tai varpatankorikatussa veneessä mesaani- tai ainoan maston kahvelissa tai varpatangossa,
• moottoriveneen merenkulkumaston kahvelissa,
• moottoriveneen selvästi taaksepäin kallistetun tai putkirakenteisen riittävän korkean
varustekaaren keskelle kiinnitetyssä lippuliinassa.
Lisää ohjeita löydät täältä.
Kahvelissa ja mesaanimaston huipussa voi käyttää suunnilleen saman kokoista lippua. Perälipputangossa lipun yläreunan pystyetäisyyden kannesta tulisi olla vähintään 10 cm pitempi kuin tangossa käytettävän lipun lävistäjä. Lipun on aina oltava puhdas ja ehjä. Kuluneet veneliput tulee hävittää arvokkaalla tavalla, esimerkiksi polttamalla.
Veneviirit
Miehitetyssä veneessä käytettävät viirit osoittavat sen kipparin – ei miehistön -jäsenyyksiä, tutkintoja ja harrastuksia. Miehittämättömässä veneessä käytetään sen omistajan tai haltijan viirejä.
Viirejä pidetään perästä katsoen oikeanpuoleisessa saalingissa, paitsi silloin kun siellä on kohteliaisuuslippu, jolloin viirit siirretään vasemmalle puolelle, joka muuten on tarkoitettu viestilipuille. Moottoriveneessä, jossa ei ole saalinkeja, voi pitää yhtä viiriä merenkulkumastossa tai ohjaamon katolla olevassa pikkutangossa.
Kaksi viiriä päällekkäin on kohtuullinen määrä, kolme on maksimi. Viirit nostetaan arvokkain ylimmäksi.
Lisää ohjeita löydät täältä.
Veneliput ja liputus
Kulussa olevassa veneessä pidetään perälippu nostettuna koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta. Pitkillä avomeripurjehduksilla voi kuitenkin lipun pitää laskettuna, jos muita aluksia ei ole näkyvissä. Kiinnitetyssä (satamassa, poijussa, ankkurissa) miehitetyssä veneessä ja veneseuran maatukikohdassa veneliput nostetaan kello 08.00 ja lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21.00. Juhannusyönä veneliput pidetään nostettuna koko yön.
• Älä pidä perälipun paikalla mainoslippua, kilpailulautakunnan lippua tai kunniajäsenen lippua.
• Purjeveneet, jotka kilpailevat, eivät pidä kansallislippua, paitsi jos kilpailu käydään kansainvälisillä vesillä. Jos veneliput nostetaan kesken kilpailun, merkitsee se, että vene on keskeyttänyt kilpailun.
• Pidä ulkomailla purjehtiessasi kyseisen maan kauppalippua oikeassa saalingissa kohteliaisuuslippuna ja siirrä tällöin viirisi vasempaan saalinkiin.
• Käytä vain yhtä kohteliaisuuslippua kerrallaan: sen maan lippua, johon vene on siirtymässä tai jonka vesillä se purjehtii tai josta se viimeksi on kotivesilleen saapunut.
• Kun purjehdit vuokraveneellä muun maan lipun alla, nosta Suomen kansallislippu miehistölipuksi vasempaan saalinkiin. Kansallisuuslippuja ei pidä laittaa allekkain, rinnakkain on oikea tapa, jos niitä käytetään useampaa kerrallaan.
• Tervehdi lipulla sellaisia lähellä kulkevia sota-aluksia, joiden mastossa liehuu viiri
• Käytä vain sellaisia viirejä, joihin Sinulla on veneen kipparina oikeus.
Veneliput ja juhlaliputus
Juhlaliputus voidaan nostaa yleisinä liputuspäivinä, veneseuran juhlissa, omistajan tai veneen merkkipäivinä ja muissa juhlatilaisuuksissa. Kansallisina liputuspäivinä, kuten juhannuksena, voi maston huipussa viestilippuja ylempänä pitää kansainvälisen tavan mukaan liputuksen aihetta osoittamassa Suomen kansallislippua tai pursilippua.
Juhlaliputuksessa nostetaan kansainväliset viestiliput keulasta maston tai mastojen huipun kautta perään. Jos veneliput eivät kaksimastoisessa veneessä riitä, voi mastojen välin jättää tyhjäksi. Tarvittaessa voidaan käyttää useampia viestilippusarjoja. Juhlaliputus ei saa päättyä perässä lipputangon huippuun.
Lippujen järjestys on keulasta lukien:
A-B-C – 1 – D-E-F – 2 – G-H-I – 3 – J-K-L – 4 – M-N-0 – 5 – P-Q-R – 6 – S-U-V – 7 – W-Y-Z – 8 – ensimmäinen korvausviiri – toinen korvausviiri – kolmas korvausviiri.
Kirjaimia T ja X ei käytetä, koska ne muistuttavat kansallisuuslippuja. Myös vastausviiri jää pois.
Lisää ohjeita löydät täältä.
