Kuvaus
Valikoimastamme löydät laadukkaat eri maiden kansallisliput.
HUOM! Tilatessasi kansallislippuja valitse oikea koko, ja kirjoita kommenttikenttään haluamasi maan nimi.
Kansallisliput valmistetaan pääsääntöisesti perinteisestä, mattapintaisesta 155 g lippukankaasta (100% polyesteri). Kangaslippu on kestävä, ja lipussa on vahvat värit lipun molemmin puolin. Lippujen koko on määritelty lipputangon pituuden mukaisesti: lipun korkeus on kuudesosa lipputangon korkeudesta, ja lipun leveys määräytyy kunkin maan lipun oikeiden mittasuhteiden mukaisesti. Lipun koko 12 m tankoon on siis noin 200×300 cm. Usein kuitenkin myös yhtä kokoa pienempi tai isompi koko on käyttökelpoinen.
Toimitusaika kansallislipuille on noin kolme viikkoa, mutta useita lippuja löytyy myös heti toimitukseen suoraan varastostamme. Mikäli tilauksella on kiire, ota ystävällisesti yhteyttä sähköpostitse asiakaspalveluumme tai soita 0207 625200 niin löydämme varmasti ratkaisun.
Tiiviit yhteydet asianomaisten ministeriöiden kanssa varmistavat, että valtioiden liput ovat aina ajan tasalla ja virallisten ohjeiden mukaisia.
Kansallisliput – liputus ja lippujen arvojärjestys
Liputettaessa useammalla eri kansallislipulla Suomessa toimitaan kansainvälisen liputuskäytännön mukaisesti. Vieraiden maiden lipuilla liputettaessa on varmistettava, että kaikki liput ovat samaa lajia: siis kansallis- eikä esimerkiksi kauppalippuja. Lipuilla ei saa olla suuria kokoeroja, vaikka eri maiden lippujen mittasuhteet kyllä jonkin verran vaihtelevatkin. Tärkeintä on lippujen yläreunan yhtäläinen korkeus.
Kansainvälisessä liputuksessa isäntämaan lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan. Arvokkain paikka on yleensä heraldisesti oikea eli edestä katsottuna vasen puoli.
Lippujen järjestys Suomessa
1. Suomen lippu
2. Muut itsenäisten valtioiden kansallisliput maiden ranskankielisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Vieraan valtion lipulle osoitetaan samanlaista arvonantoa kuin omalle lipulle siten, että lipun salkoreunan korkeus on sama kaikilla lipuilla ja lippusalot ovat saman korkuisia. Pohjoismaiden lipuilla voidaan käyttää myös skandinaavisten nimien aakkosjärjestystä. Jos Suomessa järjestetään Pohjoismaiden Neuvoston tilaisuus lippujen arvojärjestys on: Suomi, Tanska, Islanti, Norja, Ruotsi, Ahvenanmaa, Fär-saaret ja Grönlanti sekä viimeisenä mahdollisesti Pohjoismaiden Neuvoston lippu.
3. Liitto- ja osavaltioiden liput, joihin voidaan rinnastaa pohjoismaiden maakunnalliset itsehallintoalueet, esimerkiksi Ahvenanmaa, Färsaaret
4. Kansainvälisten järjestöjen liput, joita ovat esimerkiksi YK:n, Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Kansainvälisen Olympialiikkeen liput.
5. Kansainvälisten alueellisten järjestöjen liput, joita ovat mm. Euroopan unionin ja Pohjoismaiden Neuvoston liput.
6. Heimoliput, esimerkiksi Saamen lippu
7. Valtion hallinnollisten alueiden liput: läänien ja maakuntien liput
8. Valtakunnallisten järjestöjen liput
9. Järjestö- ja yhdistysliput
10. Muut liput, esimerkiksi mainosliput
Samanarvoisten järjestö- tai yrityslippujen arvojärjestys määräytyy perustamisvuoden mukaan siten, että vanhin lippu tai vanhimman järjestön lippu on arvokkaimmassa paikassa.
Pöytälippujen sijoittamisessa on käytettävä omaa päättelyä, sillä kaikenkattavia neuvoja ei voi antaa. Kansainvälisissä kokouksissa kansallisliput sijoitetaan usein asianomaisen maan edustajan kohdalle. Toinen mahdollisuus on sijoittaa pöytäliput erilliselle pöydälle, jolloin voi noudattaa kansainvälistä liputuskäytäntöä.
