Veneliput ja –viirit sekä viestiliput

Hiio-hoi, venelippuja näkyvissä? Kun tuuli on myötäinen ja mieli halajaa vesille, kannattaa omalle pursiseuralle teettää omat veneliput. Meiltä saat seuratunnuksella varustetut peräliput sekä muut seuran veneliput ja viirit. Ne valmistetaan kotimaassa silkkipainaen perinteisestä, laadukkaasta polyesterikankaasta, joka kestää hyvin tuulisissa olosuhteissa. Veneliput ovat kirkkain värein läpipainettuja, jolloin tunnus on pelikuvana kääntöpuolella. Venelipuissa on narulenkki kiinnitys.

Valikoimiimme kuuluvat myös laadukkaat viesti- ja juhlalippusarjat. Viestilipuissa on pikaliitinkiinnitys ja juhlalippusarjassa veneliput ovat kätevästi ommeltu yhteen, jolloin se on helppo kiinnittää. Molemmat sarjat on pakattu tyylikkääseen pussiin. Veneliput löydät myös verkkokaupastamme.

Veneliput ja perälippu

Veneen perälippuna voi pitää joko Suomen kansallislippua tai veneily-yhdistyksen lippua, puhekielessä pursilippua. Pursilippu on kansallislipun veroinen Suomen lippu ja sitä tulee kohdella samalla arvokkuudella. Niitä saa merilain mukaan käyttää veneen perälippuna, jos vene on yli 60-prosenttisesti suomalaisessa omistuksessa.

Uusi pursilippu merkkeineen hyväksytetään ensin Suomen purjehdus ja veneily ry:n Lippukomitealla, joka tarkistaa sen ja laatii siitä heraldisen selityksen. Tämän jälkeen merkki lähetetään Kansallisarkiston heraldiselle lautakunnalle heraldisuuden lopulliseksi varmistamiseksi. Lopuksi Liikenteen turvallisuusvirasto tekee asiasta lopullisen päätöskirjelmän, ja lähettää päätöksen anojalle.

Veneliput – paikka ja koko

Veneen arvokkain paikka on sen perä. Niinpä perälipun tulisi muita lippuja ja viirejä suurempana olla perässä olevassa 10 – 15 astetta kallistetussa lipputangossa. Satamassa se on aina mahdollista ja useimmissa venetyypeissä lippu sopii perätankoon myös merellä. Silloin tangon tulee olla sellaisessa paikassa, ettei lippu häiritse perävalon näkymistä eikä se pääse likaantumaan. Jos lippua ei kulussa voi pitää perätangossa, voi sitä pitää
• ketsissä ja joolissa mesaanimaston huipussa,
jossa on usein sitä varten sopiva jatke
• kahveli- tai varpatankorikatussa veneessä mesaani- tai ainoan maston kahvelissa tai varpatangossa,
• moottoriveneen merenkulkumaston kahvelissa,
• moottoriveneen selvästi taaksepäin kallistetun tai putkirakenteisen riittävän korkean
varustekaaren keskelle kiinnitetyssä lippuliinassa.

Lisää ohjeita löydät: https://spv.fi/teema/liputus/

Lipun kooksi ja lipputangon pituudeksi suositellaan seuraavaa:

Kahvelissa ja mesaanimaston huipussa voi käyttää suunnilleen samankokoista lippua. Perälipputangossa lipun yläreunan pystyetäisyyden kannesta tulisi olla vähintään 10 cm pitempi kuin tangossa käytettävän lipun lävistäjä. Lipun on aina oltava puhdas ja ehjä. Kuluneet veneliput tulee hävittää arvokkaalla tavalla, esimerkiksi polttamalla.

Veneviirit

Miehitetyssä veneessä käytettävät viirit osoittavat sen kipparin – ei miehistön -jäsenyyksiä, tutkintoja ja harrastuksia. Miehittämättömässä veneessä käytetään sen omistajan tai haltijan viirejä.

Viirejä pidetään perästä katsoen oikeanpuoleisessa saalingissa, paitsi silloin kun siellä on kohteliaisuuslippu, jolloin viirit siirretään vasemmalle puolelle, joka muuten on tarkoitettu viestilipuille. Moottoriveneessä, jossa ei ole saalinkeja, voi pitää yhtä viiriä merenkulkumastossa tai ohjaamon katolla olevassa pikkutangossa.

Kaksi viiriä päällekkäin on kohtuullinen määrä, kolme on maksimi. Viirit nostetaan arvokkain ylimmäksi.
Lisää ohjeita löydät: http://www.purjehtimaan.fi/purjehtija.fi/index.php?sivu=34692

Veneliput ja liputus

Kulussa olevassa veneessä pidetään perälippu nostettuna koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta. Pitkillä avomeripurjehduksilla voi kuitenkin lipun pitää laskettuna, jos muita aluksia ei ole näkyvissä. Kiinnitetyssä (satamassa, poijussa, ankkurissa) miehitetyssä veneessä ja veneseuran maatukikohdassa veneliput nostetaan kello 08.00 ja lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21.00. Juhannusyönä veneliput pidetään nostettuna koko yön.
• Älä pidä perälipun paikalla mainoslippua, kilpailulautakunnan lippua tai kunniajäsenen lippua.
• Purjeveneet, jotka kilpailevat, eivät pidä kansallislippua, paitsi jos kilpailu käydään kansainvälisillä vesillä. Jos veneliput nostetaan kesken kilpailun, merkitsee se, että vene on keskeyttänyt kilpailun.
• Pidä ulkomailla purjehtiessasi kyseisen maan kauppalippua oikeassa saalingissa kohteliaisuuslippuna ja siirrä tällöin viirisi vasempaan saalinkiin.
• Käytä vain yhtä kohteliaisuuslippua kerrallaan: sen maan lippua, johon vene on siirtymässä tai jonka vesillä se purjehtii tai josta se viimeksi on kotivesilleen saapunut.
• Kun purjehdit vuokraveneellä muun maan lipun alla, nosta Suomen kansallislippu miehistölipuksi vasempaan saalinkiin. Kansallisuuslippuja ei pidä laittaa allekkain, rinnakkain on oikea tapa, jos niitä käytetään useampaa kerrallaan.
• Tervehdi lipulla sellaisia lähellä kulkevia sota-aluksia, joiden mastossa liehuu viiri
• Käytä vain sellaisia viirejä, joihin Sinulla on veneen kipparina oikeus.

Veneliput ja juhlaliputus

Juhlaliputus voidaan nostaa yleisinä liputuspäivinä, veneseuran juhlissa, omistajan tai veneen merkkipäivinä ja muissa juhlatilaisuuksissa. Kansallisina liputuspäivinä, kuten juhannuksena, voi maston huipussa viestilippuja ylempänä pitää kansainvälisen tavan mukaan liputuksen aihetta osoittamassa Suomen kansallislippua tai pursilippua.

Juhlaliputuksessa nostetaan kansainväliset viestiliput keulasta maston tai mastojen huipun kautta perään. Jos veneliput eivät kaksimastoisessa veneessä riitä, voi mastojen välin jättää tyhjäksi. Tarvittaessa voidaan käyttää useampia viestilippusarjoja. Juhlaliputus ei saa päättyä perässä lipputangon huippuun.

Lippujen järjestys on keulasta lukien:

A-B-C – 1 – D-E-F – 2 – G-H-I – 3 – J-K-L – 4 – M-N-0 – 5 – P-Q-R – 6 – S-U-V – 7 – W-Y-Z – 8 – ensimmäinen korvausviiri – toinen korvausviiri – kolmas korvausviiri.

Kirjaimia T ja X ei käytetä, koska ne muistuttavat kansallisuuslippuja. Myös vastausviiri jää pois.

Lisää ohjeita löydät: https://spv.fi/teema/liputus/